Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry:n säännöt
Voimassa 1.11.2025 alkaen
1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsinki ja toimialue on koko maa.
2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
Liiton tarkoituksena on huolehtia suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittämisestä, valvoa jäsentensä ammattiin liittyviä etuja ja edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa sekä parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä. Liiton toimintakieli on suomi.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto
edustaa julkisuudessa jäseniään alan opetusta ja varhaiskasvatusta koskevissa erityiskysymyksissä
ilmoittaa näkemyksensä jäsenten ammatillisia etuja koskevista asioista Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:lle, koulutuksen ja kasvatuksen järjestäjille ja muille päättäjille sekä osallistuu koulutuspoliittiseen keskusteluun myös laajemmin
harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa
järjestää koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia
pitää yhteyttä liittoa lähellä oleviin yhteisöihin.
Toimintansa tukemiseksi liitto voi vastaanottaa jäsenmaksuja, koulutusmaksuja, avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä järjestää asianomaisella luvalla arpajaisia ja rahankeräyksiä ja muita tilaisuuksia. Liitto on oikeutettu hallitsemaan kiinteää omaisuutta ja jakamaan stipendejä.
3 § Jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen, joka opettaa, on opettanut tai aikoo opettaa suomen kieltä ja/tai kirjallisuutta äidinkielenä, toisena tai vieraana kielenä tai toimii alalla asiantuntijana ja joka on suorittanut yhdistyksen vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun.
Kannattajajäseneksi voi liittyä jokainen alasta kiinnostunut. Yhdistys voi kutsua kunniajäsenekseen hallituksen yksimielisesti ehdottaman henkilön. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.
Yhdistyksellä voi olla oikeuskelpoisia yhteisöjäseniä.
Kannattajajäsenellä, kunniajäsenellä ja yhteisöjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Liiton jäsenet voivat perustaa paikallisyhdistyksiä. Ne määräävät itse toiminnastaan, ja liiton on vahvistettava niiden säännöt.
4 § Jäsenmaksu
Vuosikokous päättää jäseniltä perittävän jäsenmaksun suuruudesta. Lisäksi vuosikokous päättää kannattajajäsenmaksun ja yhteisöjäsenmaksun suuruudesta. Kunniajäsenet, hallituksen jäsenet ja neuvottelukunnan puheenjohtaja eivät suorita jäsenmaksua.
5 § Jäsenen erottaminen
Jäsen, joka ei ole kahteen vuoteen suorittanut jäsenmaksua, katsotaan eronneeksi liitosta. Hallitus voi erottaa jäsenen, mikäli tämä toimii yhdistyksen sääntöjen vastaisesti.
6 § Liiton toimielimet
Liiton toimielimiä ovat yhdistyksen kokoukset ja hallitus.
7 § Hallitus ja sen tehtävät
Liiton toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja seitsemästä yhdeksään (7–9) jäsentä sekä kaksi (2) varajäsentä, jotka edustavat mahdollisimman laajasti eri koulutusasteita. Puheenjohtaja valitaan vuosikokouksessa kahdeksi vuodeksi, jäsenet kolmeksi vuodeksi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenistä 1/3 on joka vuosi erovuorossa. Hallituksen jäsen ja varajäsen voi toimia yhtäjaksoisesti enintään kaksi kautta, puheenjohtaja kolme kautta. Kahdella ensimmäisellä kerralla erovuoron voi määrätä arpa.
Hallituksen toimikausi alkaa liiton vuosikokouksesta ja kestää seuraavaan vuosikokoukseen. Hallituksen järjestäytymiskokous on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa yhdistyksen vuosikokouksesta. Tässä kokouksessa hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä nimeää sihteerin. Puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle omasta aloitteestaan tai jos kaksi sen jäsentä sitä kirjallisesti pyytää.
Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet sen jäsenistä on paikalla. Hallituksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen tehtävät:
hoitaa liiton asioita ja edustaa sitä
kutsua liitto kokouksiin ja valmistaa niissä käsiteltävät asiat
panna täytäntöön liiton kokouksien päättämät asiat
huolehtia julkaisutoiminnasta
hoitaa liiton taloutta
pitää luetteloa liiton jäsenistä
valita yhdistyksen edustajat alan kotimaisiin ja ulkomaisiin tilaisuuksiin.
perustaa tarvittavat työryhmät ja valita liiton toimihenkilöt. Toimihenkilöt ja heidän tehtävänsä määritellään erityisessä ohjesäännössä, josta hallitus päättää.
Hallituksen apuna on liiton neuvottelukunta, johon kuuluu kunkin kohdassa 3 tarkoitetun paikallisyhdistyksen valitsema edustaja. Hallitus kutsuu sen koolle vähintään kerran vuodessa.
8 § Vuosikokous
Päätäntävaltaa liiton asioissa käyttää liiton kokous. Vuosikokous pidetään tammikuussa. Mikäli jäsen haluaa jonkin asian kokouksen käsiteltäväksi, hänen tulee esittää se kirjallisesti hallitukselle viimeistään 30.11.
Kutsun vuosikokoukseen samoin kuin muihinkin kokouksiin hallitus lähettää liiton jäsenille kirjallisesti tai sähköpostitse vähintään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää.
Hallituksen tulee kutsua liitto ylimääräiseen kokoukseen, jos vähintään viidesosa sen jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii.
Päätösvaltaa liiton kokouksissa käyttävät varsinaiset jäsenet.
Sekä vuosikokous että ylimääräinen kokous voidaan järjestää etäneuvotteluyhteyksin tai hybridinä, jos hallitus niin päättää.
9 § Vuosikokouksen tehtävät
Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja neljä ääntenlaskijaa.
Vahvistetaan hallituksen laatima kertomus liiton toiminnasta.
Esitetään tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto.
Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.
Valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi.
Valitaan hallitukseen kolme jäsentä erovuoroisten tilalle.
Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä heidän varahenkilönsä.
Vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio.
Määrätään jäsenmaksun, kannatusjäsenmaksun ja yhteisöjäsenmaksun suuruus.
Päätetään hallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, hallituksen ja neuvottelukunnan jäsenille sekä työryhmien jäsenille ja tilin- ja toiminnantarkastajille suoritettavasta korvauksesta.
Käsitellään jäsenten kokoukselle määräajassa esittämät asiat.
Äänestys liiton kokouksissa on avoin. Jos pyydetään lippuäänestystä, se on toimitettava. Jokaisella kokouksessa mukana olevalla yhdistyksen jäsenellä on yksi ääni; valtakirjalla ei saa äänestää.
Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi milloin ovat kyseessä näiden sääntöjen 12. pykälässä mainitut asiat. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, mutta vaaleissa ratkaisee arpa. Äänestys voidaan toteuttaa myös sähköisesti, jos kokous niin päättää.
10 § Talous
Liiton tilit päätetään 31. lokakuuta. Tilinpäätös on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viikon kuluessa tilinpäätösasiakirjojen vastaanottamisesta.
11 § Liiton nimen kirjoittaminen
Liiton nimen merkitsee puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä hallituksen määräämän toimihenkilön kanssa.
12 § Sääntöjen muuttaminen ja purkaminen
Näiden sääntöjen muuttamista tai liiton purkamista koskeva päätös tulee voimaan, jos kokouskutsussa mainitun muutos- tai purkamisehdotuksen puolesta on annettu kolme neljäsosaa (3/4) kokouksen äänivaltaisten edustajien äänistä. Purkamisesta päättävässä kokouksessa on päätettävä myös jäljelle jäävän omaisuuden luovuttamisesta näiden sääntöjen 2§:ssä mainittuja päämääriä edistävään toimintaan.