Kieliverkosto tavisten ja tutkijoiden kansanradiona – Olemmeko samalla taajuudella?

SKKO:n blogi, elokuu 2026
kirjoittaja: Jutta Kosola, SKKO:n hallituksen jäsen

Solki tutkii -päivässä toukokuussa projektitutkijat Essi Laitinen ja Reetta Ronkainen esittelivät Kieliverkoston toimintaa tavisten ja tutkijoiden kansanradiona. Vertaus on mielestäni osuva.

Keitä ovat tutkijat, keitä tavikset – ja ennen kaikkea: ovatko he samalla taajuudella?

Kieliverkosto eli Kielikoulutuspolitiikan verkosto on valtakunnallinen tutkimus- ja kehittämisverkosto, jonka tehtävänä on välittää tietoa kielikoulutuksesta, rakentaa yhteistyötä ja vaikuttaa kielikoulutusta koskevaan päätöksentekoon. Käytännössä se yrittää siis saada tutkimuksen, koulutuksen arjen ja päätöksenteon keskustelemaan keskenään. Toimia siltana tutkijoiden, opettajien, päättäjien ja muiden välillä.

Vuodesta 2009 lähtien toiminutta verkostoa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen toimintaa koordinoi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Tutkijoiden radio

Jos Kieliverkosto on kansanradio, tutkijoiden tärkeänä radiokanavana toimii Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti. Ääneen pääsevät erityisesti tutkijat ja korkeakouluopettajat. Verkkolehti on ilmestynyt vuodesta 2010 lähtien 6–7 kertaa vuodessa, ja artikkeleita on kertynyt jo 876.

Reetta Ronkaisen 654 artikkelista tekemä teemoitteleva sisällönanalyysi tarjosi kiinnostavan aikamatkan siihen, mistä kielikoulutuksen tutkijat ovat eri aikoina puhuneet. Aiheista näkee, millaisessa maailmassa kulloinkin eletään.

Aluksi verkkolehdessä määriteltiin peruskäsitteitä ja pohdittiin muun muassa muuttuvaa kielikäsitystä, monikielisyyttä ja koulutuksen rakenteita. Vuosina 2013–2016 huomio siirtyi pedagogiikkaan, kielitietoisuuteen, opettajien kokemuksiin ja maahanmuuttaneiden opetukseen. Seuraavalla toimintakaudella esiin nousivat arviointi, digitaaliset oppimisympäristöt, selkokieli, kielellinen saavutettavuus ja monikielisyys korkeakouluissa.

2020-luvulla palstatilaa ovat saaneet esimerkiksi sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kestävyys, työelämän kielitaito ja vähemmistökielten elvyttäminen. Tutkijoita kiinnostavat kielellinen huoltovarmuus, monikielinen viranomaisviestintä, pakkomuutto sekä kielituki työelämässä ja rekrytoinnissa.

Tavisten radio

Taviksiin luetaan myös opettajat! Essi Laitinen tarkasteli esityksessään erityisesti opettajien, huoltajien ja muiden yksityishenkilöiden yhteydenottoja Kieliverkostoon.

Opettajat kyselevät opetusmateriaaleista ja koulutuksista, antavat palautetta ja kertovat huolistaan. Heitä mietityttävät esimerkiksi toisen kotimaisen kielen oppimäärät ja valinnat, kieltenopetukseen kohdistuvat leikkaukset ja valinnaisten kielten jatkuvasti heikkenevä asema. Samat aiheet pomppaavat säännöllisesti vastaan myös uutisissa ja opettajainhuoneiden keskusteluissa.

Huoltajien kysymykset ovat vielä konkreettisempia: sopiiko A2-kieli erityisoppijalle? Mikä kieli lapsen kannattaisi valita? Miten kolmikielisyyttä voisi tukea kotona?

Ja sitten ovat muut yksityishenkilöt. He kyselevät kielikursseista, lähettävät työhakemuksia, antavat palautetta – ja joskus vain avautuvat. Monesta viestistä käy ilmi, ettei lähettäjä oikeastaan tiedä, mikä Kieliverkosto on tai mitä se tekee. Kieliverkosto esimerkiksi ei järjestä kielikursseja, eikä heillä työpaikkojakaan ole juurikaan tarjolla.

Tavisten radiossa kuuluu hämmennystä, turhautumista, huolta ja hyvin käytännöllisiä ongelmia.

Samalla taajuudella?

Ronkainen nosti esiin myös keskustelun eritahtisuuden. Tutkijat ja tavikset voivat puhua täsmälleen samasta aiheesta, mutta eivät välttämättä samaan aikaan. Mediassa ja kansalaisten viesteissä jokin kysymys saattaa olla juuri nyt päivänpolttava, kun taas tutkimuspohjaisessa verkkolehdessä aihe näkyy vasta myöhemmin. Tutkiminen, kirjoittaminen ja julkaiseminen kun tunnetusti vaativat hieman enemmän aikaa.

Toisaalta huoltajat kyselevät asioista, joita verkkolehdessä on saatettu käsitellä jo vuosia sitten. Ehkä joillekin aiheille pitäisikin antaa uusintakierros.

Kieliverkoston tehtävä on virittäytyä molemmille taajuuksille: kuunnella, mitä tutkijat tietävät, mutta myös sitä, millaisia kysymyksiä ja huolia opettajilla ja huoltajilla juuri nyt on. Haasteena on saada nämä keskustelut kohtaamaan.

Opettajille vinkkaisin vielä, että verkkolehden lisäksi Kieliverkoston sivuilla (Kielikoulutuspolitiikan verkosto — Suomi) on tarjolla Puhutaan kielikoulutuksesta! -podcast, koulutuksia ja tapahtumia sekä Tassu & Tiu -sivusto, jonne on koottu opettajille maksuttomia opetusmateriaaleja, digityökaluja ja tukea esimerkiksi kielivalintojen käsittelyyn.