Luku- ja kirjoitustaidon opetusta on vahvistettava

Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry:n koulutuspoliittiset tavoitteet

Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaito on tutkimusten perusteella heikentynyt ja taitotasot ovat eriytyneet. Tämä kehitys vaikeuttaa dramaattisesti mahdollisuuksien tasa-arvon vuoksi tehtävää työtä ja kasvattaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrää. Luku- ja kirjoitustaidon heikkeneminen näkyy jo myös korkea-asteelle etenevien opiskeluvalmiuksissa ja työelämässä. Myös aikuisten oikeus suomen kielen luku- ja kirjoitustaitojen kehittämiseen on turvattava kaikilla asteilla aikuisten perusopetuksesta korkeakouluihin.

Kirjallisen ja suullisen viestinnän taitojen ohessa on ehdittävä syventyä myös monilukutaidon opettamiseen, koska epävakaassa maailmantilanteessa medialukutaitojen merkitys on kasvanut. Samalla tekoäly edellyttää yhä parempaa kriittistä lukutaitoa ja yleissivistystä. Monilukutaito on kansalaistaito.

Opettajarekisterin toteuttaminen kaikilla koulutusasteilla on tärkeä uudistus. Opettajien kelpoisuudet on kirjattava rekisteriin yksiselitteisesti. Kelpoisuusvaatimuksia ei pidä alentaa millään koulutusasteella.

Eri koulutusasteille opettajiksi valmistuvien tulee saada jo perustutkinnossaan riittävät valmiudet opettaa myös suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää riippumatta siitä, mistä yliopistosta valmistuvat. Samoin tulee mahdollistaa myös jo työssä olevien täydennyskouluttautuminen.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää opiskelevan oppijan kielellistä taitotasoa on tarkasteltava säännöllisesti, jotta hänen kielellistä kehitystään voidaan tukea mahdollisimman hyvin esimerkiksi eriyttämällä opetusta tai tarvittaessa siirtämällä opiskelemaan S1-oppimäärän mukaan.

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärien opinnoissa harjoitellaan tiedon omaksumista, jäsentämistä ja tuottamista, siis ajattelemista. Siksi niillä on suuri merkitys kaiken oppimisen perustana. Tämän takia S1- ja S2-tuntimääriä on lisättävä tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistuksessa.

VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS

Lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia edistetään kielitietoisella pedagogiikalla. Jotta kaikki lapset saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen kieli- tai kulttuuritaustastaan riippumatta, kunnissa tarvitaan nykyisen henkilöstön lisäksi varhaiskasvatuksen opettajia, jotka ovat perehtyneet varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisten lasten kielen oppimiseen ja opetukseen.

Erityisesti toisen kielen opetuksen lainsäädäntö, rahoitus ja resursointi on ratkaistava alle kouluikäisten osalta: suomi/ruotsi toisena kielenä (S2) -opetukseen osallistumiselle on määriteltävä kriteerit. Opetukselle on kirjattava nykyistä tarkemmat tavoitteet varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetussuunnitelman perusteisiin.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yleinen opetus, esiopetuksen kielitietoinen opetus ja opetuskielen tukiopetus on erotettava selkeästi S2-opetuksesta. S2-opetus ei ole osa oppimisen tukea, vaan se on osa laadukasta, pedagogisesti suunniteltua opetusta ja toimintaa. 

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS

Perusopetukseen valmistavan opetuksen tulee olla oppilaan lakisääteinen subjektiivinen oikeus, jotta voidaan velvoittaa noudattamaan suosituksen mukaista ryhmäkokoa (8–10 oppilasta) ja varmistaa, että oppilas saa opetusta omantasoisessaan ryhmässä. Oppilaan on päästävä integroitumaan perusopetuksen ryhmään, ja hänelle on taattava riittävä tuki.

Opettajien ja koulujen johdon osaamisesta ja täydennyskoulutuksesta on huolehdittava. Yliopistojen harjoittelukouluissa on annettava valmistavaa opetusta, ja kunnissa on hankittava laadukasta opetusmateriaalia valmistavan opetuksen tarpeisiin.

PERUSOPETUS

Luokanopettajien koulutuksen opintojen rakennetta on muutettava siten, että kaikille pakollisten suomen kielen ja kirjallisuuden opintojen laajuutta kasvatetaan. Peruskoulun suomen kielen oppitunneista lähes 80 % sijoittuu alakouluun. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että luokanopettajakoulutuksessa painotetaan suomen kieltä ja kirjallisuutta nykyistä huomattavasti selvemmin. Jokaisella valmistuvalla luokanopettajalla on oltava valmiudet opettaa oppilaansa paitsi kirjoittajiksi, myös sekä mediatekstien että kaunokirjallisuuden aktiivisiksi lukijoiksi ja kirjastojen käyttäjiksi. Opinnoissa on huomioitava myös eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat, joiden määrä kasvaa edelleen.

Opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista helpottaa myös se, että alakoulun 5. ja 6. luokilla luokanopettajalla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä aineenopettajan kanssa. Tässä hyödynnetään yhteisopettajuutta ja joustavia ryhmittelyjä.

Perusopetuksen osaamistakuu edellyttää tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden uudistamista, joka toteutetaan tieto- ja tutkimusperusteisesti. Suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä on selkeytettävä siten, että opetuksessa keskitytään perustaitoihin: hyvän luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen. Niitä ei tule voida kompensoida arvioinnissa muilla taidoilla. Jotta peruskoulunsa päättävät nuoret saavat toisella asteella tarvittavat tiedot ja taidot, pitää suomen kielen ja kirjallisuuden opetustuntien määrää lisätä, erityisesti yläkoulussa.

Vähimmäisosaamisen kriteerit on määriteltävä vuosiluokittain ja varmistettava, että oppilas saavuttaa vähimmäisosaamiskriteerien mukaiset tavoitteet oman suomen kielen ja kirjallisuuden oppimääränsä mukaisesti.

SKKO haluaa olla mukana kehittämässä ja toteuttamassa tehtäväpankkia, jolla tuetaan valtakunnallisesti tasalaatuista arviointityötä. Liitollamme on pitkä kokemus opettajien arviointia tukevien materiaalien tuottamisesta.

TOINEN ASTE

Lukio

Merkittävällä osalla peruskoulusta lukioon siirtyvistä oppilaista ei ole lukiossa vaadittavia taitoja ja tietoja; tuntimäärä ei riitä edes opetussuunnitelman minimitavoitteiden saavuttamiseen. Verrattuna moneen muuhun eurooppalaiseen maahan suomalaisessa koulujärjestelmässä onkin hyvin vähän äidinkielen ja kirjallisuuden opintoja. Esimerkiksi Virossa opiskellaan lukiossa omina oppiaineinaan äidinkieltä ja kirjallisuutta, joten opetusta on lähes kaksinkertainen tuntimäärä Suomeen verrattuna.

Lukion pakollisten opintojen määrää on lisättävä neljällä opintopisteellä. Näin kyettäisiin paremmin takaamaan lukiosta valmistuville jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavat valmiudet.

Erityisiä kehittämistehtäviä on määrätty lukioille mm. matematiikassa, liikunnassa ja taideaineissa. Tällainen kehittämistehtävä on osoitettava myös äidinkieleen ja kirjallisuuteen sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään. Erityisen kehittämistehtävän saavissa lukiossa voidaan kehittää tehokkaasti materiaalia ja opiskelumenetelmiä luku- ja kirjoitustaidon opetukseen.

Ammatillinen koulutus

Yhteisten tutkinnon osien opiskelulla on saavutettava yhteiskunnassa toimimiseen tarvittavat kansalaistaidot ja jatko-opintovalmiudet. Nykyisellä tuntimäärällä tämä ei ole mahdollista. Opiskelijoilla on runsaasti tuen tarvetta; noin viidesosalla on tutkimusten mukaan erittäin heikot lukemisen ja kirjoittamisen taidot.

Ammatillisen toisen asteen kieli- ja viestintäopintojen minimituntimäärää on nostettava, jotta opiskelijoilla on realistiset mahdollisuudet saavuttaa esimerkiksi aikuisen ammattilaisen tarvitsema lukutaidon tai kielen osaamisen taso. Suomen kielen osalta ammatillisen toisen asteen minimituntimäärä on 50 tuntia, kun se lukiossa on lain mukaan 171 tuntia.

Ammatillinen toinen aste ja ammattikorkeakoulut tulee huomioida systemaattisesti suomalaisessa opettajankoulutuksessa. Nykyisin aineenopettajankoulutus keskittyy täysin peruskouluun ja lukioon, vaikka ammatillinen koulutus työllistää merkittävän määrän opettajia.     

AIKUISET

Luku- ja kirjoitustaito sekä aikuisten perusopetus

On turvattava kaikenikäisten luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten oikeus osallistua sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutukseen että aikuisten perusopetukseen.

Sopivaan koulutukseen tulee ohjata kohtuullisessa ajassa. Eri elämäntilanteissa oleville ihmisille on tarjottava joustavia opiskelumahdollisuuksia. Syrjäytymisen estämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Suomessa täytyy antaa aikuisellekin mahdollisuus oppia lukemaan ja kirjoittamaan. 

Kotoutumiskoulutus

Kotoutumiskoulutuksen järjestämisvastuu on siirrettävä opetus- ja kulttuuriministeriölle ja osaksi koulutusjärjestelmäämme. Koulutus tulee järjestää oppilaitoksissa, jotta koulutusta voidaan kehittää osana laajempia opintopolkuja eikä irrallisena työvoimapalveluna. Nykyinen kilpailutukseen perustuva malli tekee toiminnasta lyhytjänteistä, kun taas tiiviimpi yhteys koulutusjärjestelmään parantaa laatua, helpottaa siirtymiä jatko-opintoihin ja tukee paremmin opiskelijan aiemman osaamisen hyödyntämistä. 

Kotoutumiskoulutukseen panostaminen vahvistaa kotoutumista ja työllistymistä sekä siten koko yhteiskunnan toimivuutta. Laadukas kotoutumiskoulutus ja maahanmuuttajien yksilölliset mahdollisuudet kotoutua ja oppia suomea ovat kaikkien etu. Lyhyen aikavälin säästöillä heikennetään niitä palveluja, jotka tukevat kielen oppimista, koulutukseen pääsyä ja työmarkkinoille kiinnittymistä, jolloin ongelmat siirtyvät myöhemmäksi ja muuttuvat kalliimmiksi. Kieli- ja kotoutumiskoulutusta on tarjottava joustavasti myös muille kuin juuri maahan tulleille työttömille työnhakijoille, jotta kaikilla maahanmuuttajilla on mahdollisuus työllistyä Suomessa. 

Kansalaisopistot

Kansalaisopistojen valtionosuuksien taso on turvattava, kun aikuisten mahdollisuudet kouluttautumiseen kapenevat ja osaamisen kehittämisen tarpeet kasvavat yhteiskunnan muuttuessa. Kansalaisopistojen toiminta vaikuttaa tutkitusti hyvinvointiin ja tuottaa taloudellista hyötyä yhteiskunnalle. 

Rahoitusta opintosetelien ja muiden avustusten muodossa on lisättävä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja osallisuuden parantamiseksi, erityisinä kohderyhminä seniorit, maahanmuuttajat ja työttömät.

Korkeakoulut

Suomen kieli on säilytettävä tutkimuksen ja akatemian kielenä ja sen käyttöön on kannustettava myös englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa. Korkeakoulutukseen tulee sisältyä teksti- ja vuorovaikutustaitojen opintoja koko koulutuksen ajan sekä äidinkieleltään suomenkielisille että kansainvälisille opiskelijoille.

Jotta myös englanninkielisistä tutkinto-ohjelmista on mahdollista työllistyä Suomessa, on tutkintoihin sisällytettävä vähintään 20 opintopisteen laajuiset kielitaito-opinnot. Lisäksi korkeakouluissa on edistettävä kaksikielisten koulutusten kehittämistä eri aloille englanninkielisten sijaan.

Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry
9.5.2026

Lisätietoja antavat                                          

Irene Bonsdorff 
puheenjohtaja                                                     
irene.bonsdorff@tyk.fi                                  
p. 040 569 7712

Sari Hyytiäinen
toiminnanjohtaja
sari.hyytiainen@skko.fi
p. 0400 876 548