Varhaiskasvatukseen tarvitaan lisää toisen kielen opetuksen osaamista (HS 3.9.2026)

Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 3.9.2026.

--

Mielipidekirjoituksessa "Segregaatio näkyy lasten kielitaidossa jo ennen kouluikää" (HS 24.8.) tuotiin esiin huoli Suomessa syntyneiden muuta kuin suomea kotikielenään puhuvista lapsista. Lapset sijoittuvat asuinalueensa päiväkoteihin huoltajiensa hakemuksesta. Lapsen tausta ei siis määrittele sitä, mihin päiväkotiin tämä sijoittuu. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa asettaa eri asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella ilman hyväksyttävää perustetta.

Lapsen kielenkehityksen – oman äidinkielen ja suomen tai ruotsin kielen kehityksen – tukeminen on sekä perheen että päiväkodin tehtävä. Lapsen on saatava osallistua päiväkodin toimintaan säännöllisesti, ja vanhempien myönteinen suhtautuminen motivoi myös lasta. Päiväkodissa lapsen oppimista edistetään kielitietoisella pedagogiikalla ja opetuksella. Toisen kielen opetus ei ole osa oppimisen tukea, vaan se on osa laadukasta, pedagogisesti suunniteltua toimintaa ja opetusta.

Haluamme kiinnittää huomiota opettajankoulutuksen merkitykseen. Kelpoiset opettajat osaavat keskustella huoltajien kanssa lapsen kielellisestä ympäristöstä, perheen kielivalinnoista ja kielten käytöstä. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle ei kuitenkaan ole kielitaitovaatimusta kuten perusopetuksessa.

Eri koulutuspoluilta valmistuvien varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen työntekijöiden tulee saada jo perustutkinnossaan riittävät valmiudet toisen kielen opettamiseen. Myös työssä jo olevien täydennyskouluttautuminen tulee mahdollistaa.

Toisen kielen opetuksen lainsäädäntö, rahoitus ja resursointi on ratkaistava alle kouluikäisten osalta. Suomen tai ruotsin kielen opetukselle on kirjattava nykyistä tarkemmat tavoitteet varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetussuunnitelman perusteisiin. Kunnilla tulee olla oma kielistrategia.

Jotta kaikki lapset saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen kieli- tai kulttuuritaustastaan riippumatta, tarvitaan nykyisen henkilöstön lisäksi alle kouluikäisten lasten toisen kielen oppimiseen ja opettamisen perehtyneitä varhaiskasvatuksen opettajia.

Irene Bonsdorff
puheenjohtaja
Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry (SKKO)

Nina Thurin
puheenjohtaja
SKKO:n varhaiskasvatusryhmä

Marjaana Gyekye
alueellinen varhaiskasvatuksen S2-opettaja